Kuohuu muttei patoudu – Lahnasenkosken pato purettu osana Hiitolanjoen ennallistamista

Nyt saa kuohua ja kohista. Osana Hiitolanjoen kolmivaiheista ennallistamistyötä Lahnasenkosken voimalaitoksen yhteydessä satavuotisesti seissyt pato on purettu. Ennallistamistyön ensimmäisessä vaiheessa urakoimme Kangaskosken padon purun vuonna 2021. Kuohuvan kosken kokonaisuuden kruunaa vuonna 2023 purettava, erikseen kilpailutettava Ritakosken pato. Kolmen padon purun jälkeen Simpeleellä tulee virtaamaan eteläisen Suomen mittapuulla poikkeuksellisen upea koskireitti.

Hiitolanjoen vapauttamisen tarina juontaa juurensa vuosikymmenen taakse, kun silloinen omistaja Hiitolanjoen voima sai korkeimman oikeuden määräyksen vaelluskalojen reittien rakentamisesta. Tapahtua alkoi kuitenkin vasta Etelä-Karjalan virkistyaluesäätiön ostettua vesivoimalat ja padot vuonna 2019 Maa- ja metsätalousministeriön ja yksityisten lahjoitusten avulla.

Ilmakuvaparit havainnollistavat padonpurkutyön etenemistä välillä kesäkuu-lokakuu 2022.

Patojen purku tuo moninaisia hyötyjä

Kosken vapauttaminen tuo mukanaan moninaisia hyötyjä. Luonnonmukaisten virtavesien vaaliminen tukee paikallisesti alueen virkistys- ja matkailukäyttöä sekä isossa mittakaavassa maamme ainutlaatuisen luonnon vetovoimaa. Hiitolanjoki ja sen myötä Suomi on saanut myös kansainvälistä tunnustusta projektin myötä sen voitettua 10.000 euron arvoisen, kansainvälisen Dam Removal Europe -palkinnon vuonna 2021.

Alansa pioneeripalkinto juhlistaa innovatiivisimpia ja inspiroivampia esteenpoistoja Euroopan joista. Sen tarkoituksena on valaa onnistuneesti turhan jokiesteen poiston suorittaneisiin tahoihin kättenjälkensä ylpeyttä, kannustaa heitä jatkamaan työtään sekä luoda suurempaa innostusta jokien kunnostamiseksi. Palkinnon jakajajärjestöt ovat Dam Removal Europe, World Fish Migration Foundation, sekä kansainvälinen ympäristöjärjestö WWF. Palkinnonjakoa tukee Euroopan investointipankki.

Lisäksi Hiitolanjokea ei voi mainita puhumatta samalla vaelluskalakantojen elvyttämisestä, sekä äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellun järvilohen kalakannasta ja elinvoimaisuudesta. Rajan takaa kudulle nousevat lohet ovatkin jo luontaisen vaistonsa johdattelemina ottaneet uusvanhaa elintilaa haltuunsa, ja aluetta työstävistä kaivinkoneista välittämättä nousseet ylävirtaan vastapuretun padon ohi.  Ennen patojen purku-urakointia Laatokasta Suomen puolelle on noussut vuositasolla kutemaan vain muutamia kymmeniä lohikaloja vuodessa.

Koskella viime viikolla vieraillut, vaelluskalojen vankkumattomana puolestapuhujana tunnettu näyttelijä ja perhokalastaja Jasper Pääkkönen kertoi Ylelle kesällä suoritettujen sähkökoekalastusmittausten tuottaneen upeita tuloksia vaelluskalojen poikasmäärissä. Tulokset olivat Suomen ennätysluokkaa. Tieto oli linjassa WWF:n julkaiseman tiedotteen kanssa, jonka mukaan Lahnasenkoskella suuret järvilohet uivat paikalle ennallistettuun koskeen miltei heti sen jälkeen, kun siihen päästettiin taas vettä.

Ilmakuvaparit havainnollistavat padonpurkutyön etenemistä välillä kesäkuu-lokakuu 2022.

Urakka viimeistelyvaiheessa

Hiitolanjoen urakka on ollut kuluneella viikolla runsaasti esillä mediassa sen koskiosuuden valmistumisen myötä. Meille urakoitsijana viimeistelyhommia riittää vielä muutamiksi viikoiksi. Entisen patorakenteen paikalle rakentamamme jänneväliltään 27-metrinen näköala- ja koskenylityssilta viimeistellään sillankaiteiden osalta, sekä täytetyn voimalaitosuoman päälle tuleva näköalatasanne laatoitetaan. Lisäksi jäljellä on mm. vaelluskalojen oloja kohentavia kaivinkonetöitä.

Lahnasenkosken ympäristö avautuu yleisön virkistyskäyttöön viimeistelytöiden jälkeen marras-joulukuun taitteessa.

Kaivinkoneet työstävät urakan loppuvaiheessa vaelluskaloille edullisia kutumatalikkoja mm. kiviä ja kutusoraa asettelemalla. Vesimäärä on vuodenajalle tyypillisesti minimivirtauksessaan, kasvaen kevätkesää kohden jopa viisinkertaiseksi.

Laatokasta Hiitolanjokea pitkin Silamukseen ja takaisin – kudulle nousevan järvilohen matka

Tutustu alla olevien linkkien kautta myös ensimmäisen, Kangaskosken voimalaitospadon historiaaliseen purkutyöhön vuodelta 2021 sekä Hiitolanjoen vapauttamisen vaikutuksista äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellun, Suomen ainoan luonnonvaraisen järvilohikannan elpymisodotuksiin.

WWF:n teettämä intervallivideo Kangaskosken padonpurkutyöstä >>

Hiitolanjoen vapauttaminen tulee elvyttämään äärimmäisen uhanalaisia vaelluskalakantoja >>

WWF:n sivuilla myös myös yksityishenkilöt voivat osallistua kertalahjoituksin turhien patojen purkamiseen yhteisen hyvän edistämiseksi >>

Ja nyt – kutemaan, lohet, kutemaan!